Olet varmasti huomannut, kuinka musiikki muuttuu elokuvissa kohtauksen tunnelatauksen mukaisesti. Surullisten kohtausten musiikki on hidasta ja herkkää, kun taas taisteluun valmistavissa kohtauksissa taustamusiikki on voimakkaampaa ja nopeampaa. Myös arkielämässä musiikki vaikuttaa tunteisiimme ilman, että usein edes tiedostamme sitä. Esimerkiksi kauppakeskuksissa taustamusiikki on usein nopeatempoista virittääkseen ostoksilla olevat nopeatempoiseen ostamistunnelmaan.

Musiikki vaikuttaa tunteisiin jopa niin tehokkaasti, että sen avulla voi käsitellä ja ymmärtää omia tunteitaan, päästää surusta irti ja ylläpitää iloisia tunteita. Musiikki myös stimuloi muistia ja vaikuttaa kehon fyysisiin toimintoihin.

Musiikkiterapia auttaa moniin vaivoihin

Tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikkiterapialla on todellisia vaikutuksia esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden sekä dementian hoidossa. Alzheimerista kärsivät potilaat kokivat aikaisemmin elämässä rakkaaksi koetun musiikin rauhoittavammaksi, kuin perinteisesti käytetyn rentoutusmusiikin. Potilaalle rakas musiikki toi jos ei muistoa niin ainakin tunteen muistoista, joita mielekkääseen musiikkiin oli kerran liittynyt. Mieleisellä musiikilla on todettu olevan todellisia vaikutuksia esimerkiksi turvallisuuden ja luottamuksen tunteiden vahvistamiseen muistisairailla.

Myös lapsiin musiikkiterapia tehoaa voimakkaasti. Käytöshäiriöistä, kuten aggressiivisuudesta kärsivien lasten käytöksen on tutkittu tasaantuvan musiikkiterapian avulla. Tämän lisäksi erään tutkimuksen mukaan vaikeasti vammaiset lapset hyötyivät musiikkiterapiasta huomattavasti kontaktin luomisessa ja rauhoittumisessa.

Musiikin on tiedetty jo kauan olevan erinomainen apu masennukseen. Kaikki masennuspotilaat eivät löydä musiikista lohtua, mutta monelle musiikki toimii tunteiden välityskanavana sekä tunteiden säätelijänä. Hyvä Terveys -lehden haastattelussa Jaakko Erkkilä Jyväskylän yliopistosta kertoo, ettei tarvitse olla musikaalinen saadakseen musiikista apua masennukseen, vaan kuka tahansa voi hyötyä musiikinkuuntelusta. Musiikkikasvattaja Suvi Saarikallio korosti samaisessa haastattelussa nuorten kykyä käsitellä tunteitaan musiikin avulla. Teini-iässä mieliala vaihtelee jatkuvasti ja monille ääripäätunteiden hetkinä helpointa on samaistua musiikkiin.

Mantelitumake tunnistaa musiikkimuistojen tunnetilat

Miksi musiikki sitten vaikuttaa meihin niin ratkaisevasti? Tarkkaa vastausta ei tiedetä. Tutkimusten mukaan musiikinkuunteleminen säätelee mantelitumaketta, joka pääasiassa muistaa ja prosessoi tunnereaktioita. Kun kuuntelet esimerkiksi itsellesi mieleistä musiikkia, muistuu mieleen tunnemuisto, jota verrataan nykyhetken tunnetilaan.

Tämän takia musiikkia, jota on kuunnellut erityisen vaikeassa tilanteessa elämässään, kuten eron tai läheisen kuoleman aikana saa meidän alakuloisiksi, vaikka kyseessä ei olisikaan surullinen kappale. Omissa häissä tai muussa erityisen tärkeässä ja onnellisessa tilanteessa soitettu kappale taas tuo onnellisuuden tunteen pinnalle yhä uudelleen ja uudelleen.

Tämä voi tosin johtaa myös haikeuteen, mikäli kyseisen tilanteen tunnelataus on huomattavasti muuta elämää onnellisempi, joka saa nykyhetken tuntumaan arkipäiväiseltä ja tylsältä, toisinaan surulliseltakin.

Musiikin peruspiirteisiin tutustutaan jo äidin vatsassa

Toiset taas spekuloivat musiikin vaikuttavan meihin niin vahvasti, sillä monet musiikin teknisyydet opitaan jo vauvana äidin vatsassa ja vastasyntyneenä, kauan ennen ymmärrystä musiikista tai edes puheesta. Äidin sydämenlyönti on kuin tahtia antava rumpu, jonka onkin arveltu olevan syy siihen, miksi useimmat ihmiset pitävät säännöllisessä rytmissä kulkevasta musiikista.

Lapsi tunnistaa äänensävyjä, ja samalla tavalla kuin musiikissakin, kun on kyse iloisesta tunnetilasta, puhutaan yleensä kovaa ja nopeasti, iloisin sävyin. Tämä saa lapsen yhdistämään samantyylisen musiikin jälleen ilon tunteisiin. Surullisessa mielentilassa ihmiset taas yleensä puhuvat hiljaa ja hitaasti, jonka lapsi myös oppii yhdistämään samantyyppisiin melodioihin.

Seuraavan kerran, kun tunnet itsesi alakuloiseksi, kokeile kuunnella musiikkia, jonka yhdistät iloisiin muistoihin ja katso, muuttuuko mielentilasi. Myös elokuvia katsellessa voit tehdä havaintoja, kuinka musiikki ohjaa tunnetilaa. Kokeile laittaa elokuvan äänet hetkeksi äänettömälle, ja laita taustalle sen sijaan esimerkiksi iloista musiikkia surullisen kohtauksen aikana, tai rauhallista musiikkia taistelukohtauksen aikana.

Nämä tuntuvat ihmismielessä kovin ristiriitaisilta, ja huomaat pian, kuinka kohtauksen tarkoitettu tunnelataus laimenee vastakkaista tunnetilaa edustavan musiikin soidessa taustalla.