Miksi aivomme himoitsevat musiikkia?

Musiikki on voimakas ilmiö, jonka juuret ulottuvat pitkälle esihistoriallisiin aikoihin. Sen tuoma mielihyvä ja nautinto ovat varmasti tuttuja kaikille, mutta kuinka paljon me oikeastaan tiedämme siitä, mikä musiikissa todella vetoaa meihin?

Tutkijat ovat jo pitkään tieneet, että musiikki voi tarjota voimakasta nautintoa tuottamalla aivoissa kemikaalisia reaktioita, mutta nyt näyttää siltä, että tutkimukset antavat vihdoin osviittaa myös siitä, missä aivojen osassa tämä nautinnon tunne tapahtuu.

Kanadalaisen Montreal Neurological Instituten tekemän tutkimuksen mukaan uuden, ennenkuulemattoman musiikin kuuntelu aiheuttaa voimakkaita reaktioita ihmisen samassa aivojen osassa kuin esimerkiksi syöminen ja seksi. Tämä mystinen alue, joka käsittelee monia arkipäivien nautinnon tunteita on latinalaiselta nimeltään nucleus accumbens. Suomeksi aivoalue tunnetaan paremmin mielihyväkeskuksena.

Tutkijat seurasivat magneettikuvauksella, kun testin koehenkilöt kuuntelivat itselleen ennestään tuntemattomia musiikkikappaleita. Kaiken kaikkiaan 19 koehenkilölle soitettiin 60 uutta kappaletta. Tutkijat kysyivät lisäksi koehenkilöiltä, kuinka paljon he olisivat valmiita maksamaan kappaleista. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että mitä enemmän toimintaa aivojen mielihyväkeskuksessa on, sitä enemmän ihminen on valmis maksamaan musiikkikappaleesta.

Musiikki vaikuttaa tunteisiin voimakkaasti eritoten siitä syystä, että se luo kuuntelijalle odotuksia. Voimakkaat reaktiot aivojen mielihyväkeskuksessa ilmaisee sen, vastaako kuultu musiikkikappale odotuksiin vai onko odotukset ylitetty. Tämän lisäksi musiikin tuomaan kokemukseen vaikuttaa kuuloaivokuori, johon aivomme tallettavat kuulemistamme äänistä ja musiikista kerättyä tietoa. Mitä enemmän ihminen nauttii saamastaan musiikkikokemuksesta, sitä enemmän viestintää mielihyväkeskuksen ja kuuloaivokuoren välillä havaitaan.

Miten aivojen mielihyväkeskus toimii?

Mielihyväkeskus eli nucleus accumbens on osa aivojen niin kutsuttua limbistä järjestelmää, joka sijaitsee isoaivojen reunaosassa. Limbinen järjestelmä osallistuu muun muassa autonomisten toimintojen, motivaavion ja tunteiden säätelyyn. Lisäksi sen tehtävänä on myös yhdistää erilaisia tunnetiloja muistissa oleviin fyysisiin tuntemuksiin.

Tutkimusten mukaan mielihyväkeskuksen hyperaktiivisuus voi viestiä muun muassa syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä käyttäytymismalleja ja altistaa ihmisen antamaan periksi houkutuksille. Viimeisimmissä tutkimuksessa koehenkilöiden aivoja tutkittiin samaan aikaan kun heille näytettiin kuvia ruoasta, erotiikasta ja maisemista. Koehenkilöt kutsuttiin takaisin puolen vuoden jälkeen testistä, heidät punnittiin ja pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Tämän avulla havaittiin muun muassa, että voimakkaimmin ruokaärsykkeisiin reagoineet koehenkilöt olivat lihonneet enemmän kuin ne henkilöt, jotka eivät reagoineet vahvasti. Sama oli totta myös seksuaalisten ärsykkeiden kohdalla – voimakkaimmin reagoineet koehenkilöt olivat seksuaalisempia kuin muut kokeeseen osallistuneet. Tulokset kertovat tutkijoiden mukaan siitä, että aivojen reaktiot kykenevät ennustamaan ihmisen käyttäytymistä. Mitä kovemmin aivomme reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin, sitä vähemmän kykenemme vastustamaan kiusauksia. Tämä vahvistaa myös musiikin kokemuksesta tehdyn tutkimuksen tuloksia, sillä myös siinä voimakkaimmin reagoivat koehenkilöt olivat valmiita maksamaan suuremmalla todennäköisyydellä kuulemastaan musiikkikappaleesta kuin ne henkilöt, joiden aivot eivät reagoineet niin voimakkaasti samaan kappaleeseen.

Ihmisen aivojen palkitsemismekanismi alkaa toimia siitä hetkestä, kun havaitsemme ympäristössämme jotakin joka menneisyydessä tarjonnut meille nautintoa. Sisäiset tunteemme viestivät meille, että meidän tulisi toimia tunteakseen tämä aivojen muistikeskukseen tallentunut mielihyvän tunne uudelleen. Tämä puolestaan vapauttaa aivoissa dopamiinia, jonka yksi tehtävistä on säädellä tunteita ja aiheuttaa mielihyvän kokemuksia. Ympärillämme on jatkuvasti asioita ja kokemuksia, jotka aiheuttavat mielialan kohoamista dopamiinin välityksellä. Kuten edellä todettiin, musiikki, ruoka ja seksi ovat yleisimpiä dopamiinia vapauttavia nautintoja, jotka aiheuttavat voimakkaita mielihyvän tunteita. Myös kasinopelaamisen on todistettu vapauttavan dopamiinia aivoissa. Kuten musiikki, myös kasinopelit luovat pelaajalle odotuksia pelin lopputuloksesta. Raha on tosiasiassa yksi voimakkaimpia aivoihin vaikuttavia ärsykkeitä ja sen tiedetään lisäävän mesolimbisiä dopamiinipitoisuuksia esimerkiksi silloin kun ihminen pelaa kasinopelejä, viitaten vahvasti siihen, että juuri raha on se pelaamisen osa joka motivoi ihmisiä pelaamaan.

Tutkimusten valossakin on siis selvää, etteivät suinkaan kaikki koe samanlaista mielihyvää esimerkiksi ruoasta tai kasinopelaamisesta. Siispä, riippuvuuksiakaan ei kaikille kehity. Totta on, että esimerkiksi netin kasinosivustoilla saattaa aika kulua jonkun mielestä mukavammin kuin vaikkapa upean buffet-pöydän ääressä, eikä klassinen musiikki vaikuta kaikkien mielihyväkeskukseen samalla tavoin. Ihmisten vaihtelevat mieltymykset ovatkin aina vaan ihmetyksen aiheena.

Tutkijoiden mukaan aivoärsykkeisiin vastaaminen kehittyy elämässä koettujen kokemusten myötä, eli se ei siis ole synnynnäistä, kuten pitkään luultiin. Sitä voidaan myös muokata käyttäytymisterapian avulla tai korvaamalla negatiiviset houkutukset terveellisemmillä.